Tää ystävyys ei raukene
Tää ystävyys ei raukene,
vaan kestää ainiaan.
On suuri silloin riemumme,
kun jälleen kohdataan.
Tiet kauas voivat loitota,
jää muistot sydämiin.
Siis vielä kiitos kaikesta
ja terve näkemiin.
I Should auld acquiantance be forgot
and never brought to mind?
Should auld acquaintance be forgot
and days auld lang syne?
For auld lang syne, my dear
For auld lang syne.
we’ll take a cup of kindness yet
for auld lang syne.
And here’s a hand my trusty friend,
and give a hand of thine
We’ll take a cup of kindness yet
for auld lang syne
for auld lnag syne…..
Mandoliinimies
Hei ystävä, pyyhi kyyneleet
Aivan turhaan niitä teet
Minä mandoliinin rinkan päällä saan kulkemaan
Kyllä muistan sinutkin;
Mä osoitteesi siihen raaputin hm hm hmmm
Mä osoitteesi siihen raaputin
On mandoliinimiehen matka tää
Niin täynnä elämää,
Että joskus unohtaa voi, kuinka toinen odottaa
Sinut muistan kuitenkin
Kun mandoliiniin nimes kirjoitin hm hm hmm
Kun mandoliiniin nimes kirjoitin
Aa, maljan sulle jossain juon
Aa, jotain jännää sulle tuon
Minä vuori-ilmaa pulloon laittaa voin tietenkin
taikka vettä Atlannin
Ne sulle tuon, kun saavun takaisin hm, hm, hmm
Ne sulle tuon, kun saavun takaisin
Hei kuuntele, vieras, laulu tää
Kun viini lämmittää
Mä mandoliinin kanteen säkeet nää kirjoitin
kohta tunnet sinäkin
Tuon tytön, jonka jätin jonnekin, hm, hm, hmm
Tuon tytön, jonka jätin jonnekin
Aa, maljan sulle jossain juon
Jotain jännää sulle tuon
Minä vuori-ilmaa pulloon laittaa voin tietenkin
Taikka vettä Atlannin
Ne sulle tuon, kun saavun takaisin
Ne sulle tuon, kun saavun takaisin
Hei ystävä, pyyhi kyyneleet
Aivan turhaan niitä teet
Minä mandoliinin rinkan päällä saan kulkemaan
Kyllä muistan sinutkin
Mä osoitteesi siihen raaputin
Mä osoitteesi siihen raaputin
ILTANUOTIOLLA
TÄNNE POLKUMME JOHTAA LUOKSE ILTANUOTION
SADUN PIIRIIN KEN KOHTAA,
TUNTEE METSÄN KAIPION,
TULI RÄISKYY NUOTIOSSA
SAVU HILJAA LEIJAILEE
JA NYT ILLAN TUMMETESSA
METSÄ MEILLE KUISKAILEE
TULI RÄISKYY NUOTIOSSA
SAVU HILJAA LEIJAILEE
JA NYT ILLAN TUMMETESSA
METSÄ MEILLE KUISKAILEE
HÄMY HIIPII JA SAAPUU
TAIKAHETKI LEIRIYÖN
SÄVEL KIIRII JA HAIPUU
TAAKSE JYLHÄN KORPIVYÖN
TULI RÄISKYY NUOTIOSSA
SAVU HILJAA LEIJAILEE
JA NYT ILLAN TUMMETESSA
METSÄ MEILLE KUISKAILEE
TULI RÄISKYY NUOTIOSSA
SAVU HILJAA LEIJAILEE
JA NYT ILLAN TUMMETESSA
METSÄ MEILLE KUISKAILEE
HETKI KAUNEINKIN PÄÄTTYY
TULI SAMMUU HIILTYY POIS
RETKI NUORUUDEN SÄILYY
KUIN SE UNTA OLLUT OIS
TULI RÄISKYY NUOTIOSSA
SAVU HILJAA LEIJAILEE
JA NYT ILLAN TUMMETESSA
METSÄ MEILLE KUISKAILEE
TULI RÄISKYY NUOTIOSSA
SAVU HILJAA LEIJAILEE
JA NYT ILLAN TUMMETESSA
METSÄ MEILLE KUISKAILEE
Puolalainen nuotiolaulu
Puolalainen nuotiolaulu
Meill’ on metsässä nuotiopiiri,
missä kuusten kuiske soi.
Kipunat kohti tähtiä kiirii,
lähipuutkin punervoi.
Ja me muistaen sankariaikaa,
sadun tenhon tunnemme taikaa,
kun laulumme yön yli kiirii
ja kun hongat huminoi.
Tuli leiskuen nuolevi puuta,
hämy verhoo metsän, maan.
Jutut kuulemme, huudot, ei muuta,
sydän syttyy tuntemaan.
Ja me muistain…
Ja kun himmenee hiipuva hiillos
ja kun lankee lauha yö,
viime laulussa harras soi kiitos,
Pyhän Yrjön kutsuu työ.
Ja me muistain…
Tirolin käkönen
Metsän synkeän mailla
kaikuu kellojen lailla
laulu vertaansa vailla
käki kukkuvi tuo
Ti-ri-a holdria tiria, holdria kukkuu,
holdria tiria holdria kukkuu,
holddria tiria holdria kukkuu,
holdria tiria hoo.
Metsän laulut kun soivat,
elon ongelmiin toivat
vastauksensa oivat
laulut käkösen nuo
tiria holdria……
Mitä huominen antaa,
milloin virta sun kantaa
kohti onnesin rantaa,
käku selvyyden suo
Tiria holdria……
Mersän äänet kun nukkuu,
hiljaisuutehen hukkuu
vielä käkönen kukuu,
tervehdyksensä tuo.
Tiria holdria…..
Kuva: Taneli Kotro / Pääkaupunkiseudun Partiolaiset